Ajankohtaiset ilmiöt lastensuojelussa

Ylisukupolvisuus

Yksi merkittävä pinnalla pysyvä aihe lastensuojelussa tällä hetkellä on ylisukupolvisuus. Jos perheellä on monia eri ongelmia, altistaa se perheen lapsia ongelmille ja niiden ylisukupolviselle siirtymiselle. Vanhemmuuden epäonnistuminen on todennäköisempää, jos vanhemman lapsuudessa on ollut hyvin vaikeita kokemuksia ja onnistuminen taas silloin, jos varhaislapsuuden vanhempi-lapsisuhteet ovat olleet hyviä (Kärkkäinen 2004, 38). Ongelmian kasautuminen on yhteiskunnallinen ja ajankohtainen aihe, johon etsitään ratkaisuja ennaltaehkäisevästä ja varhaisen tuen työstä.

Perheiden ja yksilöiden huono-osaisuus ja sen siirtyminen sukupolvelta toiselle muodostuvat monenlaisten tekijöiden yhteisvaikutuksena. Taustalla voi olla terveydellisiä, psykososiaalisia ja sosioekonomisia tekijöitä. Perheiden vaikeudet heijastuvat hyvin mahdollisesti lasten hyvinvointiin monilla elämän alueilla. (Nousiainen, K., Petrelius, P. & Yliruka, L. 2016, 11-12). Jos lapsi kasvaa perheessä, jossa ongelmat ovat läsnä suuressa mittakaavassa, on vain luonnollista, että se vaikuttaa hänen tulevaisuuteensa. Ylisukupolvinen huono-osaisuus ei kuitenkaan jatku välttämättä samalla tavalla seuraavassa sukupolvessa, kuin aiemmassa, vaan huono-osaisuuden tekijät saattavat muuttaa muotoaan (Tanila & Ämmälä 2016,73). Itse ongelmat eivät siis välttämättä ole periytyviä, vaan huonommissa oloissa kasvaminen altistaa muille ongelmille. Jos lapsi saa kasvaa hyvinvoivassa ympäristössä, hänellä on todennäköisesti enemmän voimavaroja, joista hän on tietoinen, ja joilla hän voi vaikuttaa oman elämänsä suuntaan. Tästä syystä ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki onkin ehdottoman tärkeä kehittämiskohta ylisukupolvisuuden estämiseksi, sillä jos lapselle pystytään takaamaan edes jonkin verran parempi lapsuus ja nuoruus, on hänellä enemmän voimavaroja ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Maahanmuutto

Maahanmuutto on tällä hetkellä yksi lastensuojelun isoimmista haasteista. Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä on kasvussa ja tulee kasvamaan lisää monikulttuurisuuden lisääntyessä. Tämä tulee nostamaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuutta myös lastensuojelun piirissä. Maahanmuuttajien riski päätyä lastensuojelun asiakkaaksi on myös korkeampi, kuin kantaväestöön kuuluvalla lapsella tai nuorella.

Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä tulee muistaa, etteivät he ole vain kulttuurinsa tai lähtömaansa edustajia, vaan ensisijaisesti yksilöitä. Ennakko-oletukset kannattaa siis unohtaa. On hyvä perehtyä asiakkaan kulttuuriseen taustaan ja hänen kotimaansa tilanteeseen ymmärtääkseen paremmin asiakkaan taustoja, mutta se ei määrittele asiakasta eikä ole koko tarina. Ainoa asia, mikä kaikkia maahanmuuttajia yhdistää on se, että he ovat maahanmuuttajia.

Haasteita maahanmuuttajien kanssa työskennellessä ovat kielimuuri, kultuuriset ja uskonnolliset tekijät, maahanmuuttajien vähäinen tieto Suomen palvelujärjestelmästä sekä monien maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten traumataustat. Myös asiakkaan oman maan ja Suomen kasvatustapojen vertailu ja niiden arvottaminen keskenään on maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelevän haaste. Naisen ja miehen asemat ovat erilaiset, kuten myös lasten ja vanhempien roolien erot. Tässä apuna voi käyttää esimerkiksi vanhemmuuden roolikarttoja, joista eri kieliset versiot löytyvät täältä. Tulevaisuudessa on myös tarpeellista panostaa erityisen huolenpidon yksiköiden valmiuksiin ottaa vastaan myös maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria.

Vinkkejä maahanmuuttajien kanssa työskentelyyn:

1.      Varaa riittävästi aikaa.

Esimerkiksi kielimuuri, kulttuurien erilaisuus ja tilanteen kartoittaminen saattavat viedä enemmän aikaa, kuin kantaväestön kanssa työskennellessä.

2.      Ole huolellinen taustojen selvittämisessä.

Monilla maahanmuuttajilla on aikaisempia viranomaiskontakteja, joita voi hyödyntää työssä, kuitenkin muistaen, että ensisijaista on asiakkaan riittävä kuuleminen ja hänen näkemystensä ja kokemustensa selvittäminen. Monella maahanmuuttajalla on traumaattisia kokemuksia niin menneisyydessä, kuin nykyisyydessäkin.

3.      Käytä tarvittaessa tulkkia

Kielimuuri vaikeuttaa asioiden ymmärtämistä oikein, kuluttaa aikaa ja kiristää hermoja. Vaikka arkikieli olisikin sujuvaa, voi lastensuojelun sanasto olla haastavaa. Tulee kuitenkin muistaa, että perheen lapsi ei saa koskaan toimia tulkkina, vaan hänen tulee säilyttää asemansa lastensuojelun asiakkaana. Myöskään läheisten käyttäminen tulkkina ei ole suositeltavaa puutteellisen tai väärän tulkkauksen takia.

4.      Puhu selkosuomea

Vaikeat sanat ovat suomalaisillekin vaikea ymmärtää, joten sitä ne ovat myös äidinkielenään muuta kieltä puhuvalle. Selkeällä suomella ja mahdollisimman tutuilla sanoilla puhuminen, sekä tarvittavan sanaston perusteellinen selittäminen on joskin aikaa vievää, myös tarpeellista.

5.      Varmista molemminpuolinen ymmärrys

Työntekijän tehtäviin kuuluu varmistaa, että asiakas ymmärtää asemansa, oikeutensa ja lastensuojelun toimenpiteet ja niiden merkityksen. Tieto suomalaisesta palvelujärjestelmästä voi olla heikko ja viranomaiskokemukset huonoja, joten kärsivällinen asioiden kertaaminen ystävällisen ja asiallisen suhtautumisen ja kiinnostuksen kanssa tuottaa tulosta.

6.      Huomaa yksilö kulttuurin takaa

Ei ole välttämätöntä eikä edes mahdollista tuntea kaikkia kulttuureja, mutta se ei haittaa, sillä jokainen maahanmuuttaja on yksilö, ei vain kulttuurinsa edustaja joka ajattelee automaattisesti tietyllä tavalla. Asiakkaan kulttuuritaustaan on hyvä perehtyä, mutta sen ei saa antaa määritellä häntä tietynlaiseksi työntekijän silmissä. Kysyminen kannattaa aina. 

Lähteet

Kärkkäinen, T. 2004. Koulutuksen ja lapsi-vanhempisuhteen yhteys elämässä selviytymiseen: Sosiaalinen perimä ja koulutuskultuurisen pääoman periytyminen sukupolvesta toiseen. Helsinki: Yliopistopaino. Haettu 10.02.2017 osoitteesta http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/sovel/vk/karkkainen/koulutuk.pdf

Nousiainen, K., Petrelius, P. & Yliruka, L. (toim.) 2016. Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen lastensuojelussa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa. THL. Haettu 10.12.2017 osoitteesta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130733/ty%C3%B62016_20_Puheista%20tekoihin_WEB.23.6.16.pdf?sequence=1

Tanila, T. & Ämmälä, A. 2016. Lastensuojeluasiakkuus omassa lapsuudessa sekä vanhemmuudessa Kokemuksia lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisuudesta asiakkaiden näkökulmasta. Opinnäytetyö SeAMK. Haettu 14.12.2017 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119119/Tanila_Taru.pdf?sequence=1